Kotitestit tulivat tutuksi suurelle joukolle korona-aikaan. Epäluulot karisivat samoin kuin testien hinnat. Teknologian kehitys on ollut huimaa ja nyt saatavana on jo useita muitakin luotettavia testejä itsesuoritettavaan testaukseen. Virus- tai bakteeritartunnan tsekkaus pikatestillä on todella kätevää ja vastauskin on helppo – kyllä tai ei. Mutta myös montaa muuta sairautta tai terveysongelmaa voit testailla itse ja säästyy aikaa, vaivaa ja rahaa. Nyt kerrommekin tässä kahdesta mahavaivasta, keliakiasta ja helikobateeri-infektiosta, mitä ne ovat ja miten ne mahdollisesti vaikuttavat sekä miten saat helposti testattua ja mahdollisesti poissuljettua, onko sinulla keliakia tai helikobakteeri-infektio.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä proteiini, gluteeni, toimii epäsuotuisasti vaurioittaen ohutsuolen limakalvon nukkakerrosta tulehduksen kautta. Suolen limakalvon nukkakerroksella on keskeinen osa ravintoaineiden imeytymisessä. Keliakia voikin ilmetä monenlaisina oireina missä iässä tahansa. Tyypillisiä oireita ovat erilaiset suolistovaivat, vatsakipu, vatsan turvotus ja raudanpuuteanemia. Keliakia on verrattain yleinen Suomessa, 2,4 % väestöstä, kun maailmalla keliakian esiintyvyys arvioidaan välille 0,5-1,5 %. Suomen luku saattaa olla keliakialiiton mukaan aliarvoitu, johtuen ehkä diagnosoinnin vaativuudesta. Keliakiaa esiintyy henkilöillä, joilla on siihen perinnöllinen alttius. Hoitona on gluteeniton ruokavalio. Joitain lupaavia lääkekandidaatteja, esim. transglutaminaasin estäjiä, on kehitteillä.
Keliakian diagnoosia varten määritetään transglutaminaasivasta-aineita ja usein myös ns. endomysiumvasta-aineita verikokeella. Keliakiadiagnoosi varmistetaan tarvittaessa tähystyksessä otettavan suolinäytteen mikroskooppisella tutkimuksella. Ihokeliakiaakikoilla vasta-aineet eivät läheskään aina nouse, joten ihokeliakia varmistetaan terveeltä iholta otetun näytepalan perusteella.
H&W Biotechin keliakia-kotitesti perustuu kvalitatiiviseen transglutaminaasi- ja deaminoidun gliadiini-vasta-aineiden määritykseen sormenpään verinäytteestä. Gliadiini on gluteenin fraktio, jota kohtaan syntyy vasta-aineita keliakiassa. Deaminoidut gliadiinipeptidivasta-aineet ovat keliakian diagnostiikassa uudempia määrityskohteita ja ovat huomattavasti tarkempi ja luotettavampia kuin gliadiinivasta-aineet. H&W testin tarkkuus on 98 %.
Helikobakteeri (Helicobacter pylori) on gramnegatiivinen bakteeri, joka elää ihmisen mahalaukun limakalvon epiteelillä. Helikobakteeri voi aiheuttaa esim. mahahaavan (ulkustauti), mahalaukun ja pohjukaissuolen tulehduksia ja atrofisen mahalaukun tulehduksen. Aikuisväestössä pitkäaikainen helikobakteeri-infektio on mahdollinen mahalaukun syövän riskitekijä.
Suomessa muiden kehittyneiden maiden tapaan, helikobakteerin esiintyvyys on jatkuvasti vähentynyt. Tämän trendin uskotaan vahvasti johtuvan parantuneesta hygieniasta. Tartuntareittiä ei kuitenkaan tarkkaan tunneta. Esiintyvyys on laskenut niin, että vanhemmissa ikäluokissa bakteeria esiintyy yli 50 %:lla, mutta sitten putoaa 10 %:iin ja allekin tultaessa nuoriin ikäryhmiin.
Helikobakteeri ei yleensä aiheuta lainkaan oireita. Mutta mikäli se oireilee, niin vatsakipu on yleensä ylävatsassa ja siihen liittyy närästystä. Kuten usein vatsavaivat, oireet saattavat olla myös moninaisia. Hoitona tai helikobakteerin häätöön toimii antibiootit (esim. klaritromysiini ja amoksisilliini) ja lisänä annetaan happopumpun salpaajaa.
Helikobakteeridiagnoosi voidaan tehdä määrittämällä vasta-aineet verinäytteestä laboratoriossa. Diagnoosi voidaan tehdä myös ureahengitystestin avulla tai hieman monimutkaisemmin viljelemällä kudospalasta. Kätevästi helikobakteeri voidaan todeta ulostenäytteestä. H&W Biotechin markkinoima kotitesti tehdään ulostenäytteestä. Testikasetilla on helikobakteerin vasta-ainetta ja mikäli näytteessä on helikobakteeria, vasta-aine sitoo sitä ja muodostaa kasetille värillisen viivan.
Jos tulos on positiivinen joko keliakia- tai helikobakteeritestistä, on syytä kääntyä terveydenhuollon/lääkärin puoleen mahdollisten jatkokokeiden tai hoidon aloittamiseksi.
Aiheesta lisää:
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00026
Laurikka P, Kivelä L, Kurppa K. Keliakia, koko kehon sairaus. Yleislääkäri 2023;38(1):9-11
https://www.keliakialiitto.fi/keliakia/sairaus
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00019
Malfertheiner P, Camargo M, El-Omar, Liou J-M, Peek R, Schulz C, Smith S, Suerbaum S, Nature Reviews Disease Primers | (2023) 9:19